Niin se tämäkin vuosi on taas melkein vierähtänyt. Kun miettii vuotta taakse päin, on aika mennyt todella nopeasti ja paljon on ehtinyt tapahtua. Kun mietitään seuraavaa vuotta eteenpäin, tuntuu aika kaukaiselta ja pitkältä ajalta. Jos mietitään mitä vuonna 2008 on tapahtunut (ja mitä kaikkea ehtii vielä tapahtua) niin paljon on kyllä ehtinyt tapahtua!

  • Tammikuussa aloitimme adoptioneuvonnan Helsingissä Pelastakaa Lapset Ry:ssä.                          O täytti 7- vuotta.  Täytin myös pyöreitä vuosia ja sain muutaman rypyn silmäkulmiin
  • Kesäkuussa O oli viimeistä päivää päiväkodissa/eskarissa ja haikein mielin lopetimme tältä erää päiväkotiuran.
  • Kesäkuussa esikoisemme E täytti 10 vuotta!
  • Kesäkuussa sain vihdoin ja viimein vakituisen toimen ja pätkätyö urani oli loppusuoralla. Kova ikävä kyllä jäi vanhoja työkavereita, mutta onneksi asuvat lähellä ja puhelimet ovat keksitty :)
  • Heinäkuussa lomailimme ja osaksi tehtiin töitä. Viimeisiä aikoja sain viettää aivan ihanan lapsen kanssa työn merkeissä. Tätä autistista lasta, jonka kanssa vietin arkisin aikaa tiiviisti reilu vuoden, teki lähtemättömän vaikutuksen ja opetti elämästä paljon! Itkien jätimme hyvästit ja jatkoimme eri suuntiin. Hän uuden avustajan kanssa ja minä sain vakituisen työn merkeissä uusia lapsia hoidettavaksi
  • Lomamatkaa emme varsinaisesti tehneet, vaan lomarahat tuhlasimme uuteen sohvaan ja muuhun sisustukseen ;)
  • Elokuussa pyyhin taas kyyneleitä muiden äitien kanssa koulun pihalla. Meidän vauva, O, aloitti koulun. Toiset äidit itkivät kun esikoinen aloitti koulu-uran ja yritin heitä varoittaa jo etukäteen että siinä vaiheessa kun viimeinen aloittaa koulun, on itku vielä herkemmässä. Jotenkin sitä tuli sellainen olo, että tässäkö tämä pienen lapsen aika oli. En kuitenkaan siinä vaiheessa, enkä oikein vieläkään, luota siihen, että perheemme joku kaunis päivä kasvaa :(
  • Marraskuussa kävimme viimeistä kertaa varsinaisessa adoptioneuvonnassa. Jäimme odottamaan kotiselvityksen valmistumista. Enpä olisi tammikuussa uskonut että tämäkin päivä joskus koittaa.  Pienen paniikin kanssa "tutkimme" eri maavaihtoehtoja joihin voisimme lähettää tulevaisuudessa adoptiohakemuksemme. Maa valinta oli yllättävän vaikea, vaikka lopulta päädyimme kuitenkin siihen jota olimme jo alkumetreillä paljon pohtineet. Aloitin myös tämän blogin kirjoittamisen.
  • Joulukuussa kävimme lukemassa pitkään odotetun kotiselvityksen. Joulu pahasti vaan sotkee ja viivästyttää asioiden etenemistä, mutta hyvää kannattaa odottaa :)

Ensi vuonna on odotettavissa taas uusia asioita

  • Meistä tulee Maskulaisia. Aika näyttää mitä tämä kuntaliitos tuo tullessaan, mutta niitä en viitsi etukäteen murehtia.
  • Toivottavasti keväällä/kesällä saamme adoptiolautakunnasta myönteisen päätöksen ja saamme prosessia taas eteenpäin. Jossain vaiheessa olisi mukava tutustua oikein kunnolla perheeseen, jossa on (thaimaasta) adoptoitu lapsi ja kuulla heidän kokemuksiaan.

Niin kuin näkyy, ensi vodelle ei suunnitelmia juuri ole, elämme päivän kerrallaan ja otetaan vastaan mitä annetaan.

Tänään olin siskon kanssa alennusmyynneissä yli 7 tuntia! Reissu oli oikein mukava ja väsyttävä. Mukaan tarttui pojille lippikset kesää varten ja T:lle pari paitaa. Itselle löysin kerrankin jotain vaatetta, taisi olla hyvä makutuomari matkassa ;D Toivottavasti makutuomari keksii sille toisellekin mekolle jotain käyttöä. Ostin siis siskon vauvan tulevia ristiäisiä varten hameen ja paidan, tyttö kun heille on luvassa, niin tietenkin teemaan sopivaa, vaaleanpunaista. Toisen mekon ostin hetken mielijohteesta, mutta pakko oli kun halvalla sai! Se on sellainen vähän "iltapuku" tyyppinen, väritykseltään mustavalkoinen, jossa hopeahohtoisia kukkia helmassa. Sisko osti itselleen samanlaisen beigen värisen jossa oli aavistus ruskeaa. Mutta tämä mekko siis on siskon tulevia häitä varten, ainut vaan että se hääpäivä vielä puuttuu   :(  Mutta onhan vaatteet kerrankin valmiina ;D A tosin oli sitä mieltä että ennen heidän häitään ehdin lihoamaan siitä hameesta ulos... Kaupassa näimme myös O:n kummisedän tyttöystävineen ja heillekin jo mainitsin että saisivat mennä naimisiin, kun on vaatteet hankittuina.

Mukavaa loppu vuotta jos en enää tämän vuoden puolella ehdi kirjoittelemaan :)